... Yli seurakuntarajojen !

Ensin ajattelin, että tämän aiheen ohitan; KASTE - tuli ja meni tyyliin. Asiana en sitä niin merkittävänä näen, että sen tähän olisin halunnut tallentaa. Kautta-aikojen ´viisaat´ ovat sen äärellä viettäneet aikaa, etsien totuutta tai tuoden sitä.

Itsekkin aiheeseen liityen esitin oman kysymyksen tunnilla. Vastauksesta kuitenkin olin lähinnä hämmentynyt. Ajatellen kuitenkin, et he näkevät asian noin ja se on ihan ok.

Yhteys on kuitenkin se mitä pitäisi vaalia. Perheessäkin toinen saattaa ajatella täysin eritavalla ja kuitenkin ei se tee meistä eri perheen jäseniä. Annammeko erottavien näkemysten nousta meitä erottaviksi tekijöiksi.

Vai voisiko asian vain olankohautuksella ohittaa; näemme asiat eritavalla. Kärjistäen: Ai, sinä pidät ruskeista sukista, itse en voisi laittaa niitä jalkaan - sininen sukissa on ´minun väri´ - siis kärjistäen. Tuskin tilanne vaikuttaisi millään tavalla heidän keskenäiseen ystävyyteen.

Tiedämmehän jo kouluajoista painatukset eri kristillisillä kirkkokunnilla ovat olleet erilaisia. Niitä on ´aina´ ollut ja tulee olemaan tässä ihmisten asuttamassa maailmassa. MUTTA ei enää Perillä. Nyt voimme toki ajatella, että siellä sitten selviää kuka oli oikeassa, mutta luulempa taas, että siellä se ei edes tule mieleen - se niin tärkeä asia täällä.

Jeesuksen sanat:

Uuden käskyn minä annan teille: rakastakaa toisianne. Niin kuin minä olen rakastanut teitä, rakastakaa tekin toisianne. Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, että teillä on keskinäinen rakkaus. Joh. 13:34-35

Kuvassa 11 päärakennus ja oikealla oleva siipi on mainiemenasuntola, jossa muuten itse olen alakerrassa.